Hyvinvointialueen ja yrittäjien yhteistyö on välttämätöntä

Pirkanmaan hyvinvointialueen on järjestettävä asukkailleen monia palveluja, jotka ovat isolta osalta yksin yrittäjien tai muutamia ihmisiä työllistävien yritysten tuottamia. Hoitoa ja hoivaa ostetaan myös isommilta toimijoilta, koska hyvinvointialueen tilat ja henkilöstö eivät riitä tuottamaan esimerkiksi palveluasumista tai tehostettua palveluasumista ja kotiin vietäviä palveluja kaikille tarvitsijoille.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet pienten yritysten (1-5 henkilöä työllistävät) tuottamat kuntoutus- ja terapiapalvelut tai vaikkapa diabeetikoiden säännöllisesti tarvitsema jalkahoito. Monesta muusta puhumattakaan. Pieniä toimijoita ovat monet fysio-, toiminta-, puhe- ja psykoterapiapalveluja tuottavat yritykset. Näitä palveluja käyttävät työikäiset, eri tavoin vammaiset ihmiset tai pitkäaikaissairauteen sairastuneet kuntoutujat. Monet lapset ja nuoret ovat myös näiden palveluiden tarvitsijoita.

Eri kokoisiltä yrityksiltä hankitaan esimerkiksi vanhusten ateriapalveluja, vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia henkilökuljetuspalveluja ja asunnon muutostöitä. Myös vammaisten ja vanhusten liikkumisen, kuulon ja näön apuvälineitä hankitaan kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä.

Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi ovat hyviä vaihtoehtoja palvelujen järjestämisessä. Ne lisäävät myös palvelujen käyttäjien omia mahdollisuuksia valita palveluntuottajansa ja esimerkiksi palveluasumisen paikkansa. Osa vanhuksista on läheistensä kanssa valinnut lapsen kotipaikkakunnalla sijaitsevan palveluasumispaikan ja osa oman kotipaikkakuntansa palvelun. Vaihtoehtoja siis on.

On tunnustettava, että Pirkanmaan asukkaiden hyvinvointi on kiinni myös siitä, miten hyvin Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintayksikkö onnistuu hankkimaan ja kilpailuttamaan tarvittavat palvelut.  On pidettävä huolta siitä, että pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus pärjätä kilpailutuksissa ja ilmoittautumisissa palvelujen tuottajiksi. Aluevaaliehdokkaana pidän tärkeänä, että Pirkanmaan hyvinvointialue tulee onnistumaan palvelujen hankinnassa ja tekee hyvää yhteistyötä eri kokoisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden (yhdistykset ja säätiöt) kanssa.

Kuljetuspalveluiden hankinta on osaamista vaativaa.

Tuula Petäkoski-Hult

Perhelääkärimalli on kiinnostava ja hyvä niin

Hienoa, että useampikin puolue on kiinnostunut perhelääkärimallista ja sen sopivuudesta suomalaiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään. Asiasta kirjoitti muun muassa Henri Lindholm (LVS, julkaisu 25.12.). Hän oli tutustunut joidenkin puolueiden vaaliohjelmiin, mutta ei ilmeisesti Pirkanmaan Sosialidemokraattien laatimaan ohjelmaan, koska ei sitä maininnut kirjoituksessaan.

Ohjelmassamme todetaan, että perhelääkärikokeilu tulee aloittaa muutaman sotekeskuksen (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus) alueella. Tämä kokeilu ei koskisi vain terveyspalveluita, vaan siihen kuuluisi perusterveydenhuollon lisäksi sosiaalihuollon avopalvelujen tuottaminen.

Muun muassa Norjassa, Virossa ja Iso-Britanniassa on käytössä perhelääkärimallit, jotka ovat keskenään erilaisia. Suomeen meidän tulisi kehittää omaan toimintakulttuuriimme sopiva malli.

Tärkeää on kokeilla ja tutkia olisiko näin tuotetut palvelut vaikuttavampia, helpommin saavutettavia ja laadukkaampia kuin nykyisellä mallilla tuotetut palvelut. Kokeilun piirissä olisivat kaikki kokeiluun valittavien sotekeskusten alueilla asuvat asukkaat ja erityisesti lapsiperheet.

Kokeilun tulosten osana on erittäin tärkeä arvioida asiakkaiden tyytyväisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia sekä vaikutusta henkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin.

Samanaikaisesti on turvattava, että kokeilu ei heikennä kenenkään mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa hoitoa, hoivaa ja saada päätöksiä esimerkiksi sosiaalipalveluista tai lastensuojelusta.

Tekijänoikeudet tutuksi

Olavinlinnan musta pässi -veistos

Tekijän oikeudet teoksiinsa eivät ole yleisesti tunnettuja oikeuksia. Viimeisen parin vuoden aikana olen saanut osallistua keskusteluihin, joissa on ehdotettu taiteilijan tekemän teoksen muuttamista ehdottajan mielestä parempaan suuntaan. Keskustelussa esiin tuotu näkemys tekijänoikeuksista kaikui kuuroille korville ja muuttamisehdotusta päätettiin selvittää. Onneksi selvittäjä otti yhteyttä tekijään ja asia ei edennyt pidemmälle.

Toisessa tapauksessa puistossa olevaan veistokseen haluttiin kiinnittää muistolaatta, mutta ennen kiinnittämistä selvitettiin taiteilijan näkemys laatan kiinnittämisestä. Tässä tapauksessa lupa saatiin ja niin ehdotus voitiin toteuttaa. Mutta miten on, jos joku poistaa taiteilijan luvalla teokseen kiinnitetyn lisäosan? Tällöinhän taiteilijan luvalla aikaan saatu kokonaisuus muuttuu uudelleen. Lisäksi jäljet veistoksessa saavat aikaan ihmettelyä, mikä tästä puuttuu?

Tekijänoikeuslain mukaan todetaan seuraavasti: ”Teoksen muuttamiseen, esimerkiksi käännöksen tai muunnelman tekemiseen, tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa. Tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksesta muuttamattomana ja muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen.”

Euroopan unionin alueella tekijänoikeuden suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Jos tekijöitä on useampia, niin suoja-aika on 70 vuotta viimeksi elossa olleen tekijän kuolemasta. Tekijänoikeus suojaa oikeutta vaatia tekijyyden tunnustamista ja antaa oikeuden vastustaa teoksen muuttamista.

Mikäli tekijänoikeudet kiinnostavat ja olet ehkä itsekin tehnyt jotain, josta sinulla on tekijänoikeudet, niin kannattaa tutustua tekijän oikeuksia tukevaan lainsäädäntöön.

Mikäli kenellä tahansa taideteoksen omistavalla henkilöllä, yhteisöllä, yrityksellä tai kunnalla on ajatuksia taulun, tekstin, veistoksen yms. muuttamisesta, niin kannattaa perehtyä tekijänoikeuksia koskeviin lakeihin ja sääntöihin, jotta ei tule tehtyä vahinkoa tai virhettä.

Muovin kierrätyksen opettelua

Muovia, muovia, muovia. Kierrätä, kierrätä ja kierrätä. Aloitimme perheessä pari viikkoa sitten opettelemaan suunnitelmallista muovin kierrätystä. Perheeseen kuuluu ”pysyvinä jäseninä” kaksi aikuista (vaimo ja sen mies), kaksi alle vuoden ikäistä kissaa ja vaihtuva määrä muita ruokapöydän vieressä istuvia lapsia ja lastenlapsia. Tarkemmin kuvattuna voi sanoa, että viikon aikana pöydän ympärillä on 3-4 henkeä, joista ainakin kaksi on aikuista.

Muovin keräämisen opettelu alkoi pakkausmerkintöjen opettelulla. Mikä muovi kelpaa ja mikä ei? Onko pakasterasia muovia, joka kelpaa? Mikä laitetaan sekajätteeseen, mikä muovin keräysastiaan? Onko karkkipaperi muovia vai paperia? Yksinkertaistettuna voi sanoa, että muoviastia ei kuulu keräysmuoviin, mutta kaikki muu elintarvikkeen ympärillä oleva muovi kuuluu. Muovikääre myös oikenee, kun sen rypistää. Jos kääre siis jää sellaiseksi kuin sen rutistat, niin kyseessä ei ole muovi. Kyseessä voi olla vaikka paperi, pahvi tai metalli. Yllättäen kahvipakettikin on muovia ja jäätelötikun käärepaperi kuuluu kartonkijätteeseen.

Eniten muovinkierrätyksen alkumetreillä on kuitenkin yllättänyt se, KUINKA PALJON MUOVIA näinkin pieni perhe jo viikon ja kahden viikon aikana saa laittaa muovinkierrätysastiaan, joka onneksi on omassa pihapiirissämme.

Miten me kaikki voisimme vähentää ylimääräistä muovia jo elintarvikkeiden ostovaiheessa? Ja vielä tärkeä kysymys, johon laivamatkustajan ja monen muunkin pitäisi vastata, MIKSI HEITÄMME MUOVIA MERIIN JA LUONTOON? Muovi on kevyttä kantaa lähimpään roskakoriin, koska sen voi vielä laittaa sekajätteeseenkin. Merissä elävät eläimet ja meren antimia syövät ihmiset saavat muovijätettä sisuksiinsa ruokapöydissään ja esimerkiksi linnut omilla ruokailupaikoillaan. Tähän pitää saada aikaan muutos, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Muovi ei ole tarkoitettu nautittavaksi eikä luontoon heitettäväksi.

Tiesitkö, että vielä reilut 50-vuotta sitten kaupasta saattoi ostaa maidon omaan astiaan? Se ei ollut muovia, vaan usein alumiinia. Sen käyttö onkin jo sitten oma tarinansa.

Sote-uudistus eteenpäin

Pari vuosikymmentä suunnitelmissa ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen muutos on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin. Odotukset ovat suuret. Tärkein tavoite on asukkaiden pääsy oikea-aikaisesti ja tarvittaessa terveys- ja sosiaalipalveluihin. Vähemmän on keskusteltu siitä, että samalla maakunnalliset pelastuspalvelut siirtyvät näille isommille harteille kuten myös erikoissairaanhoidon palvelut.

Asukkaille on tärkeää, että he tietävät, miten, mistä ja milloin palveluja on saatavilla. Asukkaat haluavat myös vaikuttaa palveluiden järjestämiseen ja etenkin palveluiden laatuun. Asukkaiden ottaminen osaksi muutosta ja oikea-aikainen sekä ymmärrettävä tiedottaminen vaativat tiedon välittäjiltä paljon osaamista ja ihmisten kysymysten ymmärtämistä. Asukkaiden osallisuus toteutuu myös alueellisen vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kautta. Näillä neuvostoilla tulee olla yhteys kunnallisiin vammais- ja vanhusneuvostoihin. Samoin nuorisovaltuustot pitää olla sekä alue- että kuntatasolla.

Hyvinvoinninalueen ja kuntien välinen vuoropuhelu ja vuorovaikutus ovat todella merkittäviä muutoksenteon läpiviennissä. Henkilöstö on pidettävä muutoksessa mukana monin eri tavoin. Kunnissa hyvinvoinnin kanssa ovat tekemisissä moni muukin ammattikunta kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeät ihmiset ovat töissä koulussa.

Yhdessä toimien saamme tämänkin muutoksen onnistumaan. Avoin keskustelu ja tiedottaminen on avain tavoitteen toteuttamiseen.

Tuulan terassikahveilla vaalihuipentuma ja runoesityksiä

Hattulanmäen kotiterassilla nautittiin kauniista kesäpäivästä, keskusteltiin Lempäälän keskustan kaavoituksesta ja kuunneltiin Eeva Petäkosken ja Jorma Nuotion esittämiä runoja.

Keskustelun ja runoesitysten lomassa nautittiin ehdokkaan itsensä leipomaa omena-raparperipiirakkaa. (Jos haluat raparperin varsia, niin ota yhteyttä Tuulaan. Nopeimmille varaajille löytyy piirakan täytteet.)

Tärkeimmäksi puheenaiheeksi nousi tällä kertaa Lempäälän keskustan rakentaminen ja kaavoitus. Alkujaan suunnitelmissa oli tehdä Lempäälän keskustasta puutarhakaupunkimainen ja nyt tuota ajatusta ei keskustelijoiden mielestä ole toteutettu.

Uusien kerrostalojen ikkunoista näkyi avara maisema ja viereen uskottiin syntyvän puistokujia. Sen sijaan ikkunoista näkyykin nyt tiiliseinä ja suora näköyhteys naapurin asuntoon. Kahvipöydän keskustelijat toivovatkin, että ennen uusien rakennustöiden alkamista pidettäisiin pieni tuumaustauko ja mietittäisiin vielä kertaalleen keskustan viheralueita ja niiden rakentamista.

Eräs keskustelijoista lohkaisi, ettei tilanne sentään ole yhtä paha, kuin Tampereella, jossa rakennetaan ”rantatonteille” rakennettujen talojen eteen aina vain uusia rantataloja. Tähän ei toivottavasti olla Lempäälässä menossa. Tulevaisuuden kunta vaalii luontoarvoja. Tähän liittyy luonnonsuojelun lisäksi myös vihreä keskusta.

Omaishoidon tuki on saajilleen tärkeä

Olavinlinnan musta pässi -veistos

Lempäälässä on viime päivinä keskusteltu paljon omaishoidon tuen määrärahan riittävyydestä kunnan talousarviossa.  Vilkas keskustelu on hyvä asia. Esillä on vahvasti ollut rahan riittävyys etenkin vammaisten lasten vanhempien näkökulmasta. Lempäälässä ja muissakin kunnissa määrärahaa omaishoidon tuen maksamiseksi varataan sekä vanhus- että vammaispalvelujen budjettiin. Kunnanvaltuuston viime marraskuussa hyväksymään talousarvioon vuodelle 2021 varattiin määrärahaa yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen 70:lle omaishoitajalle ja vammaispalveluiden puolella varauduttiin maksamaan omaishoidon tukea samalle määrälle omaishoitajia.

Nämä luvut ovat olleet hienoisessa nousussa, koska hakijoidenkin määrä on kasvanut sekä vanhus- että vammaispalvelujen puolella. Vuonna 2020 vanhuspuolella määräraha varattiin 68:lle omaishoitajalle ja vammaispalveluiden puolella luku oli 70. Vuonna 2019 vammaispalveluissa luku oli 59 kpl.

Omaishoidon tuen jakamiseksi kunnissa päätetään kriteerit, joiden perusteella tukea myönnetään. Nyt Lempäälässä on käynyt niin, että kriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin määrärahaa on varattu. Taustalla on osittain kunnan asukasmäärän voimakas kasvu, koska samanaikaisesti kasvaa omaishoidon tuen tarve sekä vanhus- että vammaispalveluissa. Tästä syystä on välttämätöntä arvioida määrärahan riittävyys loppuvuoden 2021 osalta ja nostaa määrärahan taso riittävän korkeaksi, jotta kriteerit täyttäville hakijoille voidaan tehdä myönteiset päätökset.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista perheen jäsenen (omainen) tai muun läheisen henkilön avulla. Lisäksi todetaan, että omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä hoitajalle maksettavan hoitopalkkion, omaishoitajan vapaat ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää varaamiensa määrärahojen puitteissa.

On hyvä muistaa, että omaishoidon tuen turvin läheistään hoitava perheenjäsen tai vanhempi tekee yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti merkittävää työtä.  Moni vanhus olisi kunnan järjestämien asumispalveluiden käyttäjä, jos ei voisi asua omassa kodissaan omaishoitajan tukemana ja auttamana. Monelle vammaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää, että hoitoa ja hoivaa antaa oma vanhempi, joka parhaiten tuntee lapsensa tarpeet ja osaa tukea häntä omassa kasvussaan eteenpäin.

Joukkoliikenneyhteydet Lempäälän valtti

Lempäälää halkoo koko kunnan alueella useampi joukkoliikenteellekin tarkoitettu väylä. Lempäälästä Tampereelle kulkeva Tampereentie, Valkeakoskelta Tampereelle kulkeva 130tie ja Suomen päärata, joka halkoo Lempäälän keskustan. Moottoritietä käyttävät myös joukkoliikennevälineet eli bussit. Kun historiassa mennään riittävän kauas, niin vesiliikennekin on ollut merkittävässä roolissa ihmisten ja tavaroiden kuljettamisessa. Tukin uittoa Lempäälän kanavassa monet ikäihmiset muistelevat vieläkin. Vesibussiliikenne on viime vuosina vähentynyt merkittävästi.

Hyvät tiet ja hyväkuntoiset raiteet ovat Lempäälälle tärkeitä. Toivomuksena on, että kolmas raidepari saadaan rakennettua koko Toijala-Tampere välille, niin lähijunaliikenne voi entisestään kasvaa. Siitä on sitten hyvä yhteys Tampereen ratikka ja bussiliikenteeseen. Bussipysäkkejä on riittävästi, mutta junaliikenteen seisakkeet ja pysähtymispaikat odottavat vielä rakentumistaan. Moisio, Kuljun ja Sääksjärven seisakkeet ovat olleet toiveissa. Jotta nämä toteutuvat, niin tarvitaan riittävästi asukkaita ja junien käyttäjiä. Tästä syystä on tärkeä miettiä, mihin kaavoitetaan uusia asuntoalueita sekä yritysalueita. Kaavoituksen yhteensovittaminen kulkumuotojen kanssa on tärkeää. Liityntäpysäköinti on myös otettava huomioon. Lempäälän sisäinen liikenne palvelubusseineen vaatii myös kehittämistä ja uutta pohdintaa. Vaihtoehtoja kehittämisen painopisteiksi on useita. Meidän tulee valita niistä parhaimmat yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa.

Aamiainen, aamiainen, aamiainen

Kesärannassa on asunut useita pääministereitä, jotka ovat nauttineet Kesärannassa asumisen yhteydessä aamiaisedusta. Asia nostettiin keskusteluun vasta nuoren naisen tultua Suomen pääministeriksi, vaikka kyseessä on jo reilut 10 vuotta voimassa ollut käytäntö. Iltalehti halusi tarkoituksellisesti osoittaa sormella nykyistä pääministeriä, vaikka asia olisi voitu nostaa esille vaikkapa Juha Sipilän ollessa pääministeri. Olisi ollut reilua mainita kaikki heidät, jotka pääministereinä ovat tätä etua saaneet ja käyttäneet.

Valtioneuvoston kanslian perusteluita käytännölle ei ole nostettu esille ilman viittausta nykyiseen pääministeriin. Sekin on mielenkiintoista, että käytännöstä ei ole aikaisemmin pyydetty verottajan näkökulmaa.

Pääministerin tehtävä on 24/7 työtä, josta ei niin vain poiketa ruokaostoksilla läheisessä marketissa. Puolisonkaan ei voi olettaa olevan perheen ainoa kaupassakävijä. Pääministeri voi olla perheetön, jolloin kauppa-asiointi työkiireiden keskellä ei ole aivan yksinkertaista. Suomessa ministerien palkat eivät ole huippuluokkaa, joten oman palvelushenkilöstön palkkaaminen omista varoista on mahdotonta ilman reilua kulukorvausta tai palkkatason nostoa. Itse tehdyt kaupassakäynnit ovat nykyisin Suomessakin turvallisuusriski, jota pääministerin ei tule ottaa. Toki häntä seuraavat aina turvamiehet, mutta turvallisuusriski on siitä huolimatta olemassa.

Suoraselkäisenä naisena pääministeri Sanna Marin on ilmoittanut maksavansa aamiaskustannukset itse, mutta tämän olisivat voineet tehdä jo aikaisemmin etua käyttäneet pääministeritkin.

Suurin ongelma taitaakin olla se, että kyseessä on nuori nainen, joka on sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja pääministeri. Ainakin mediaviestinnän perusteella näinkin voi päätellä. Kuntavaalien läheisyys on tietoisesti valittu asian esille tuomisen ajankohdaksi. Aikaahan tähän uutisointiin on ollut niin kauan kuin aamiaiskäytäntö on ollut olemassa.

Matonpesupaikat lisäävät yhteisöllisyyttä

Kesän ensimmäinen matto pestynä.

Lempäälässä on kahdeksan matonpesupaikkaa. Niitä on nauhataajaman keskeisillä paikoilla Lempäälässä ja Sääksjärvellä, joihin on kohtuullisen helppo pääsy. Kuljun asuinalueelta matonpesupaikkaa ei kuitenkaan enää löydy. Sulkeminen aikaisemmalta paikalta oli perusteltua, mutta uutta paikkaa ei ole vielä rakennettu tai avattu. Suunnitelmissa se toivottavasti on. Kunnassa on ollut esteettömyys ja saavutettavuus esillä useammassa puheenvuorossa ja selvityksessä viimeisen puolen vuoden aikana. Tosin sitä aikaisemminkin, mutta olisiko nyt aika ottaa tämä näkökulma huomioon myös mattojen pesupaikkojen rakentamisessa ja peruskorjauksissa, kun niiden aika tulee. Rakentamiseen tulee hiukan lisäkustannuksia, mutta sillä saavutettaisiin se etu, että pyörätuolia käyttäväkin pystyisi nauttimaan maton pesun riemusta ja pesupaikalla käytävistä keskusteluista. Monet isät ja äidit ovat liikkeellä mattorannassa lasten kanssa ja lapsetkin haluavat välillä pestä mattoa, joten matalammalla oleva allas sopisi myös heille. Kuljuun voisi tällaisen pesupaikan rakentaa vaikka Rantalan saunan maisemiin tai muuhun sopivaan paikkaan Moisionjoen yläjuoksulle Ruotasjärven maisemiin.