Muovin kierrätyksen opettelua

Muovia, muovia, muovia. Kierrätä, kierrätä ja kierrätä. Aloitimme perheessä pari viikkoa sitten opettelemaan suunnitelmallista muovin kierrätystä. Perheeseen kuuluu ”pysyvinä jäseninä” kaksi aikuista (vaimo ja sen mies), kaksi alle vuoden ikäistä kissaa ja vaihtuva määrä muita ruokapöydän vieressä istuvia lapsia ja lastenlapsia. Tarkemmin kuvattuna voi sanoa, että viikon aikana pöydän ympärillä on 3-4 henkeä, joista ainakin kaksi on aikuista.

Muovin keräämisen opettelu alkoi pakkausmerkintöjen opettelulla. Mikä muovi kelpaa ja mikä ei? Onko pakasterasia muovia, joka kelpaa? Mikä laitetaan sekajätteeseen, mikä muovin keräysastiaan? Onko karkkipaperi muovia vai paperia? Yksinkertaistettuna voi sanoa, että muoviastia ei kuulu keräysmuoviin, mutta kaikki muu elintarvikkeen ympärillä oleva muovi kuuluu. Muovikääre myös oikenee, kun sen rypistää. Jos kääre siis jää sellaiseksi kuin sen rutistat, niin kyseessä ei ole muovi. Kyseessä voi olla vaikka paperi, pahvi tai metalli. Yllättäen kahvipakettikin on muovia ja jäätelötikun käärepaperi kuuluu kartonkijätteeseen.

Eniten muovinkierrätyksen alkumetreillä on kuitenkin yllättänyt se, KUINKA PALJON MUOVIA näinkin pieni perhe jo viikon ja kahden viikon aikana saa laittaa muovinkierrätysastiaan, joka onneksi on omassa pihapiirissämme.

Miten me kaikki voisimme vähentää ylimääräistä muovia jo elintarvikkeiden ostovaiheessa? Ja vielä tärkeä kysymys, johon laivamatkustajan ja monen muunkin pitäisi vastata, MIKSI HEITÄMME MUOVIA MERIIN JA LUONTOON? Muovi on kevyttä kantaa lähimpään roskakoriin, koska sen voi vielä laittaa sekajätteeseenkin. Merissä elävät eläimet ja meren antimia syövät ihmiset saavat muovijätettä sisuksiinsa ruokapöydissään ja esimerkiksi linnut omilla ruokailupaikoillaan. Tähän pitää saada aikaan muutos, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Muovi ei ole tarkoitettu nautittavaksi eikä luontoon heitettäväksi.

Tiesitkö, että vielä reilut 50-vuotta sitten kaupasta saattoi ostaa maidon omaan astiaan? Se ei ollut muovia, vaan usein alumiinia. Sen käyttö onkin jo sitten oma tarinansa.

Sote-uudistus eteenpäin

Pari vuosikymmentä suunnitelmissa ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen muutos on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin. Odotukset ovat suuret. Tärkein tavoite on asukkaiden pääsy oikea-aikaisesti ja tarvittaessa terveys- ja sosiaalipalveluihin. Vähemmän on keskusteltu siitä, että samalla maakunnalliset pelastuspalvelut siirtyvät näille isommille harteille kuten myös erikoissairaanhoidon palvelut.

Asukkaille on tärkeää, että he tietävät, miten, mistä ja milloin palveluja on saatavilla. Asukkaat haluavat myös vaikuttaa palveluiden järjestämiseen ja etenkin palveluiden laatuun. Asukkaiden ottaminen osaksi muutosta ja oikea-aikainen sekä ymmärrettävä tiedottaminen vaativat tiedon välittäjiltä paljon osaamista ja ihmisten kysymysten ymmärtämistä. Asukkaiden osallisuus toteutuu myös alueellisen vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kautta. Näillä neuvostoilla tulee olla yhteys kunnallisiin vammais- ja vanhusneuvostoihin. Samoin nuorisovaltuustot pitää olla sekä alue- että kuntatasolla.

Hyvinvoinninalueen ja kuntien välinen vuoropuhelu ja vuorovaikutus ovat todella merkittäviä muutoksenteon läpiviennissä. Henkilöstö on pidettävä muutoksessa mukana monin eri tavoin. Kunnissa hyvinvoinnin kanssa ovat tekemisissä moni muukin ammattikunta kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeät ihmiset ovat töissä koulussa.

Yhdessä toimien saamme tämänkin muutoksen onnistumaan. Avoin keskustelu ja tiedottaminen on avain tavoitteen toteuttamiseen.

Tuulan terassikahveilla vaalihuipentuma ja runoesityksiä

Hattulanmäen kotiterassilla nautittiin kauniista kesäpäivästä, keskusteltiin Lempäälän keskustan kaavoituksesta ja kuunneltiin Eeva Petäkosken ja Jorma Nuotion esittämiä runoja.

Keskustelun ja runoesitysten lomassa nautittiin ehdokkaan itsensä leipomaa omena-raparperipiirakkaa. (Jos haluat raparperin varsia, niin ota yhteyttä Tuulaan. Nopeimmille varaajille löytyy piirakan täytteet.)

Tärkeimmäksi puheenaiheeksi nousi tällä kertaa Lempäälän keskustan rakentaminen ja kaavoitus. Alkujaan suunnitelmissa oli tehdä Lempäälän keskustasta puutarhakaupunkimainen ja nyt tuota ajatusta ei keskustelijoiden mielestä ole toteutettu.

Uusien kerrostalojen ikkunoista näkyi avara maisema ja viereen uskottiin syntyvän puistokujia. Sen sijaan ikkunoista näkyykin nyt tiiliseinä ja suora näköyhteys naapurin asuntoon. Kahvipöydän keskustelijat toivovatkin, että ennen uusien rakennustöiden alkamista pidettäisiin pieni tuumaustauko ja mietittäisiin vielä kertaalleen keskustan viheralueita ja niiden rakentamista.

Eräs keskustelijoista lohkaisi, ettei tilanne sentään ole yhtä paha, kuin Tampereella, jossa rakennetaan ”rantatonteille” rakennettujen talojen eteen aina vain uusia rantataloja. Tähän ei toivottavasti olla Lempäälässä menossa. Tulevaisuuden kunta vaalii luontoarvoja. Tähän liittyy luonnonsuojelun lisäksi myös vihreä keskusta.

Omaishoidon tuki on saajilleen tärkeä

Lempäälässä on viime päivinä keskusteltu paljon omaishoidon tuen määrärahan riittävyydestä kunnan talousarviossa.  Vilkas keskustelu on hyvä asia. Esillä on vahvasti ollut rahan riittävyys etenkin vammaisten lasten vanhempien näkökulmasta. Lempäälässä ja muissakin kunnissa määrärahaa omaishoidon tuen maksamiseksi varataan sekä vanhus- että vammaispalvelujen budjettiin. Kunnanvaltuuston viime marraskuussa hyväksymään talousarvioon vuodelle 2021 varattiin määrärahaa yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen 70:lle omaishoitajalle ja vammaispalveluiden puolella varauduttiin maksamaan omaishoidon tukea samalle määrälle omaishoitajia.

Nämä luvut ovat olleet hienoisessa nousussa, koska hakijoidenkin määrä on kasvanut sekä vanhus- että vammaispalvelujen puolella. Vuonna 2020 vanhuspuolella määräraha varattiin 68:lle omaishoitajalle ja vammaispalveluiden puolella luku oli 70. Vuonna 2019 vammaispalveluissa luku oli 59 kpl.

Omaishoidon tuen jakamiseksi kunnissa päätetään kriteerit, joiden perusteella tukea myönnetään. Nyt Lempäälässä on käynyt niin, että kriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin määrärahaa on varattu. Taustalla on osittain kunnan asukasmäärän voimakas kasvu, koska samanaikaisesti kasvaa omaishoidon tuen tarve sekä vanhus- että vammaispalveluissa. Tästä syystä on välttämätöntä arvioida määrärahan riittävyys loppuvuoden 2021 osalta ja nostaa määrärahan taso riittävän korkeaksi, jotta kriteerit täyttäville hakijoille voidaan tehdä myönteiset päätökset.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista perheen jäsenen (omainen) tai muun läheisen henkilön avulla. Lisäksi todetaan, että omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä hoitajalle maksettavan hoitopalkkion, omaishoitajan vapaat ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää varaamiensa määrärahojen puitteissa.

On hyvä muistaa, että omaishoidon tuen turvin läheistään hoitava perheenjäsen tai vanhempi tekee yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti merkittävää työtä.  Moni vanhus olisi kunnan järjestämien asumispalveluiden käyttäjä, jos ei voisi asua omassa kodissaan omaishoitajan tukemana ja auttamana. Monelle vammaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää, että hoitoa ja hoivaa antaa oma vanhempi, joka parhaiten tuntee lapsensa tarpeet ja osaa tukea häntä omassa kasvussaan eteenpäin.

Joukkoliikenneyhteydet Lempäälän valtti

Lempäälää halkoo koko kunnan alueella useampi joukkoliikenteellekin tarkoitettu väylä. Lempäälästä Tampereelle kulkeva Tampereentie, Valkeakoskelta Tampereelle kulkeva 130tie ja Suomen päärata, joka halkoo Lempäälän keskustan. Moottoritietä käyttävät myös joukkoliikennevälineet eli bussit. Kun historiassa mennään riittävän kauas, niin vesiliikennekin on ollut merkittävässä roolissa ihmisten ja tavaroiden kuljettamisessa. Tukin uittoa Lempäälän kanavassa monet ikäihmiset muistelevat vieläkin. Vesibussiliikenne on viime vuosina vähentynyt merkittävästi.

Hyvät tiet ja hyväkuntoiset raiteet ovat Lempäälälle tärkeitä. Toivomuksena on, että kolmas raidepari saadaan rakennettua koko Toijala-Tampere välille, niin lähijunaliikenne voi entisestään kasvaa. Siitä on sitten hyvä yhteys Tampereen ratikka ja bussiliikenteeseen. Bussipysäkkejä on riittävästi, mutta junaliikenteen seisakkeet ja pysähtymispaikat odottavat vielä rakentumistaan. Moisio, Kuljun ja Sääksjärven seisakkeet ovat olleet toiveissa. Jotta nämä toteutuvat, niin tarvitaan riittävästi asukkaita ja junien käyttäjiä. Tästä syystä on tärkeä miettiä, mihin kaavoitetaan uusia asuntoalueita sekä yritysalueita. Kaavoituksen yhteensovittaminen kulkumuotojen kanssa on tärkeää. Liityntäpysäköinti on myös otettava huomioon. Lempäälän sisäinen liikenne palvelubusseineen vaatii myös kehittämistä ja uutta pohdintaa. Vaihtoehtoja kehittämisen painopisteiksi on useita. Meidän tulee valita niistä parhaimmat yhdessä asukkaiden ja yrittäjien kanssa.

Aamiainen, aamiainen, aamiainen

Kesärannassa on asunut useita pääministereitä, jotka ovat nauttineet Kesärannassa asumisen yhteydessä aamiaisedusta. Asia nostettiin keskusteluun vasta nuoren naisen tultua Suomen pääministeriksi, vaikka kyseessä on jo reilut 10 vuotta voimassa ollut käytäntö. Iltalehti halusi tarkoituksellisesti osoittaa sormella nykyistä pääministeriä, vaikka asia olisi voitu nostaa esille vaikkapa Juha Sipilän ollessa pääministeri. Olisi ollut reilua mainita kaikki heidät, jotka pääministereinä ovat tätä etua saaneet ja käyttäneet.

Valtioneuvoston kanslian perusteluita käytännölle ei ole nostettu esille ilman viittausta nykyiseen pääministeriin. Sekin on mielenkiintoista, että käytännöstä ei ole aikaisemmin pyydetty verottajan näkökulmaa.

Pääministerin tehtävä on 24/7 työtä, josta ei niin vain poiketa ruokaostoksilla läheisessä marketissa. Puolisonkaan ei voi olettaa olevan perheen ainoa kaupassakävijä. Pääministeri voi olla perheetön, jolloin kauppa-asiointi työkiireiden keskellä ei ole aivan yksinkertaista. Suomessa ministerien palkat eivät ole huippuluokkaa, joten oman palvelushenkilöstön palkkaaminen omista varoista on mahdotonta ilman reilua kulukorvausta tai palkkatason nostoa. Itse tehdyt kaupassakäynnit ovat nykyisin Suomessakin turvallisuusriski, jota pääministerin ei tule ottaa. Toki häntä seuraavat aina turvamiehet, mutta turvallisuusriski on siitä huolimatta olemassa.

Suoraselkäisenä naisena pääministeri Sanna Marin on ilmoittanut maksavansa aamiaskustannukset itse, mutta tämän olisivat voineet tehdä jo aikaisemmin etua käyttäneet pääministeritkin.

Suurin ongelma taitaakin olla se, että kyseessä on nuori nainen, joka on sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja pääministeri. Ainakin mediaviestinnän perusteella näinkin voi päätellä. Kuntavaalien läheisyys on tietoisesti valittu asian esille tuomisen ajankohdaksi. Aikaahan tähän uutisointiin on ollut niin kauan kuin aamiaiskäytäntö on ollut olemassa.

Matonpesupaikat lisäävät yhteisöllisyyttä

Kesän ensimmäinen matto pestynä.

Lempäälässä on kahdeksan matonpesupaikkaa. Niitä on nauhataajaman keskeisillä paikoilla Lempäälässä ja Sääksjärvellä, joihin on kohtuullisen helppo pääsy. Kuljun asuinalueelta matonpesupaikkaa ei kuitenkaan enää löydy. Sulkeminen aikaisemmalta paikalta oli perusteltua, mutta uutta paikkaa ei ole vielä rakennettu tai avattu. Suunnitelmissa se toivottavasti on. Kunnassa on ollut esteettömyys ja saavutettavuus esillä useammassa puheenvuorossa ja selvityksessä viimeisen puolen vuoden aikana. Tosin sitä aikaisemminkin, mutta olisiko nyt aika ottaa tämä näkökulma huomioon myös mattojen pesupaikkojen rakentamisessa ja peruskorjauksissa, kun niiden aika tulee. Rakentamiseen tulee hiukan lisäkustannuksia, mutta sillä saavutettaisiin se etu, että pyörätuolia käyttäväkin pystyisi nauttimaan maton pesun riemusta ja pesupaikalla käytävistä keskusteluista. Monet isät ja äidit ovat liikkeellä mattorannassa lasten kanssa ja lapsetkin haluavat välillä pestä mattoa, joten matalammalla oleva allas sopisi myös heille. Kuljuun voisi tällaisen pesupaikan rakentaa vaikka Rantalan saunan maisemiin tai muuhun sopivaan paikkaan Moisionjoen yläjuoksulle Ruotasjärven maisemiin.

Elämää ja kuntoutumista koronan jälkeen

Koronapandemian jälkeen jokaisessa maapallon kolkassa on koronasta ja koronarajoiuksista kuntoutuvia ihmisiä. Sairaudesta toipuminen on monilla, mutta ei kaikilla, pitkäaikaista kuntoutumista vaativaa. Myös koronarajoitukset ovat aiheuttaneet ihmisille fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Näistä kuntoutuminen ja palaaminen tavalliseen arkeen vaatii kymmeniltä, sadoilta ja tuhansilta, jopa miljoonilta ihmisiltä suuria ponnisteluja. Vanhusten ja ikäihmisten toimintakyky on romahtanut merkittävästi, yksinäisyyden tunne kasvanut ja sosiaalinen verkosto kaventunut. Työikäisten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet ja joiltakin on kadonnut myös usko tulevaisuuteen.

Edellä mainitut asiat ovat vakavia ja niiden korjaamiseksi tarvitaan kunnollinen suunnitelma ja toimenpiteet, joiden toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit. Enää ei riitä keskusteluksi se, miten koronasta ja sen vuoksi tehdyistä rajoituksista tullaan ulos, vaan keskusteluun on otettava, miten korjaamme koronan jäljet ja palautamme ihmisten toimintakyvyn kaikilta osiltaan. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös taloudellisen ja sosiaalisen toimintakyvyn palautumiseen terveyden ja hyvinvoinnin rinnalla.

Kuntien on otettava tässä koppia, koska kuntapalvelut ovat lähellä asukkaita ja yrityksiä. Kunnallinen kuntoutussuunnitelma koronasta selviämiseksi on välttämätön ja sen suunnittelun tulee alkaa heti, jos ei ole vielä alkanut. Rahoituksessa tarvitaan mukana valtion laajoja hartioita. Tässä työssä voidaan erittäin hyvin hyödyntää myös järjestöjen osaamista.

Kirjasto kirjastoautoineen on tärkeä palvelija

Hei, nähdäänkö laikussa koulun jälkeen? Mitä sä tänään lainasit? En lainannut mitään, kävin hengaamassa kaverin kanssa musanurkassa. Mun kirjat on nyt vähän myöhässä. ”Sehän on vaan positiivista, kun Waltarin Sinuhe on myöhässä”, sanoi kirjastosetä Rauno Sivonen, kun palautin kirjan viikko eräpäivän jälkeen.

Kirjaston palvelut ovat sellaisia, joita usein muistellaan vielä vuosien jälkeen eikä suhde kirjastoon katkea kaikilla koskaan. Lehtilukusali on monen vakiopaikka. Kirjastot ovat muuttuneet monimediatiloiksi ja niistä voi nykyisin lainata vaikka urheiluvälineitä, ei tosin vielä Lempäälässä, mutta ehkä se toteutuu piankin.

Pidetään huolta Lempäälän hyvästä kirjastoverkostosta. Kirjastopalvelujen vieminen lähelle ihmisiä esimerkiksi kouluille ja kuntakeskustan ulkopuolisille alueille on hyvä palvelu, josta ei tule luopua edes silloin, kun nykyinen auto täytyy vanhuuttaan korjata tai vaihtaa uuteen. Lapseni oli ahkera kirjastoauton käyttäjä, kun kirjastoon oli Ruskea-ahteelta (Moisiossa) pitkä matka yksin kuljettavaksi. Autoyhteistyö on toteutettu yhdessä Valkeakosken kaupungin kanssa. Lempäälän auton käytön tarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvun myötä.

Kun kirjastoautoa uudistetaan, niin samalla on hyvä pohtia, mitä muita palveluita auton mukana voisi kulkea. Sote-uudistus on tulossa, mutta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtäviä jää kunnan vastuulle. Kirjastoautossa voisi tarjota esimerkiksi ennaltaehkäisevää terveystietoa, verenpaineen ja painon seurantaa, neuvontapalveluja useammastakin aihepiiristä. Asukkaille voisi tehdä kyselyn, millainen heidän mielestään olisi kiinnostava monipalveluauto, jossa kirjastotoiminta olisi kuitenkin se pääasia.

Huomenta kaikille

Nyt on aika uudistua, panostaa huomisen Lempäälään ja rakentaa kaikille turvallinen, hyvin palveleva kunta. Ennen kuin kuntavaalien aika koittaa, teen uudistusta myös kotisivuilleni. Sivusto on nyt vielä hyvin tyhjä, mutta pikkuhiljaa laitamme sitä kuntoon, palaathan siis uudestaan hieman myöhemmin.

Oikein hyvää helmikuuta kaikille.