Toimittaja Vesa Vanhalakka (Aamulehti 6.1.2023) kirjoitti monia kiinnostavasta asiasta otsikoilla, Vainajien säilytystilat eivät riitä Taysissa ja Hautajaisia järjestetään joskus viikkoja. Artikkelit kertoivat asiasta lähinnä Taysin ja Tampereen näkökulmasta. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella ottaen huomioon koko Pirkanmaan hyvinvointialue. Läheskään kaikki vainajat eivät tarvitse Taysin tornien palveluita ja torneja tarvittaisiin kolmattakin enemmän, jos näin olisi. Nykytilanteessa vainajia saatetaan kuljettaa jopa eri kuntien välillä tilojen puutteen ja heikon koordinaation vuoksi. Tämä ei ole mielestäni edesmenneen kunnioittavaa kohtelua eikä ympäristöystävällistä.
Vainajapalvelujen kokonaisuutta on myös hyvä avata vähän enemmän. Ihmisen kuolemaan liittyvät palvelut ovat paljon muutakin kuin säilytystilat, joita on pirkanmaalaisten terveyskeskussairaaloidenkin yhteydessä. Lisäksi monilla seurakunnilla on omat säilytystilansa. Hautajaisten järjestelyt voivat viedä viikkoja myös siitä syystä, että muistotilaisuuden järjestelyt vaativat läheisiltä monia asioita, kun kuoleman ajankohtaan ei useinkaan voida varautua ennakkoon. Lisäksi läheiset saattavat toivoa tietyn henkilön suorittavan vainajan siunauksen tai esittävän maallisen taipaleen loppumisen muistosanat, mikä myös vaikuttaa muistotilaisuuden ajankohdan valintaan.
Ihmisen kuoleman jälkeen asioita hoidetaan monien lakien perusteella, joita ovat muun muassa Hautaustoimilaki 457/2003, Kirkkolaki 1054/1993, Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006 ja Terveydensuojeluasetus 1280/1994.
Aluehallintoviraston (AVI) vastuulle kuuluu vainajan käsittelyn ja hautaamisen valvonta terveydensuojelun näkökulmasta. THL teki vuosina 2019 ja 2020 kyselyn vainajien käsittelyyn ja säilyttämiseen liittyville toimijoille. Kartoituksessa haluttiin saada selville kehittämistarpeita, jotka liittyvät vainajien käsittelyyn, kylmäsäilytystilojen ylläpitoon, riittävyyteen ja tietojen kirjaamiseen. Selvitys osoitti palvelujen olevan pirstaleiset.
www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140596/URN_ISBN_978-952-343-567-4.pdf
Keskeinen viesti kyselyn pohjalta on, että kaikilla suuralueilla (Hyvinvointialueilla) vainajatoiminta olisi tarpeen nostaa kehittämisen osa-alueeksi ja laatia alueellinen vainajien säilyttämisen ja logistiikan strategia sekä asiaa täydentävät ohjeet ja prosessikuvaukset. Tuloksena oli, että mukaan tulisi ottaa kaikki tahot, jotka prosesseihin osallistuvat, erityisesti terveydenhuolto, vanhuspalvelujen tuottajat, hautaustoimistot, kuljetusyritykset sekä seurakunnat. (Aihealueesta kirjoittamani kolumni, Hyvää palvelua viimeiselle matkalle, julkaistiin Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 10.8.2022.)
Mielestäni vainajatoiminnan ja vainajapalveluiden kehittämisessä on hyvä kerätä myös omaisten mielipiteitä, jotta läheisen kuoleman jälkeiset palvelut nykyistä paremmin vastaisivat heidänkin tarpeisiin.
Tuula Petäkoski-Hult
Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja Lempäälän kunnanvaltuutettu