Sote-uudistus eteenpäin

Pari vuosikymmentä suunnitelmissa ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen muutos on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin. Odotukset ovat suuret. Tärkein tavoite on asukkaiden pääsy oikea-aikaisesti ja tarvittaessa terveys- ja sosiaalipalveluihin. Vähemmän on keskusteltu siitä, että samalla maakunnalliset pelastuspalvelut siirtyvät näille isommille harteille kuten myös erikoissairaanhoidon palvelut.

Asukkaille on tärkeää, että he tietävät, miten, mistä ja milloin palveluja on saatavilla. Asukkaat haluavat myös vaikuttaa palveluiden järjestämiseen ja etenkin palveluiden laatuun. Asukkaiden ottaminen osaksi muutosta ja oikea-aikainen sekä ymmärrettävä tiedottaminen vaativat tiedon välittäjiltä paljon osaamista ja ihmisten kysymysten ymmärtämistä. Asukkaiden osallisuus toteutuu myös alueellisen vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kautta. Näillä neuvostoilla tulee olla yhteys kunnallisiin vammais- ja vanhusneuvostoihin. Samoin nuorisovaltuustot pitää olla sekä alue- että kuntatasolla.

Hyvinvoinninalueen ja kuntien välinen vuoropuhelu ja vuorovaikutus ovat todella merkittäviä muutoksenteon läpiviennissä. Henkilöstö on pidettävä muutoksessa mukana monin eri tavoin. Kunnissa hyvinvoinnin kanssa ovat tekemisissä moni muukin ammattikunta kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeät ihmiset ovat töissä koulussa.

Yhdessä toimien saamme tämänkin muutoksen onnistumaan. Avoin keskustelu ja tiedottaminen on avain tavoitteen toteuttamiseen.

Omaishoidon tuki on saajilleen tärkeä

Olavinlinnan musta pässi -veistos

Lempäälässä on viime päivinä keskusteltu paljon omaishoidon tuen määrärahan riittävyydestä kunnan talousarviossa.  Vilkas keskustelu on hyvä asia. Esillä on vahvasti ollut rahan riittävyys etenkin vammaisten lasten vanhempien näkökulmasta. Lempäälässä ja muissakin kunnissa määrärahaa omaishoidon tuen maksamiseksi varataan sekä vanhus- että vammaispalvelujen budjettiin. Kunnanvaltuuston viime marraskuussa hyväksymään talousarvioon vuodelle 2021 varattiin määrärahaa yli 65-vuotiaiden omaishoidon tukeen 70:lle omaishoitajalle ja vammaispalveluiden puolella varauduttiin maksamaan omaishoidon tukea samalle määrälle omaishoitajia.

Nämä luvut ovat olleet hienoisessa nousussa, koska hakijoidenkin määrä on kasvanut sekä vanhus- että vammaispalvelujen puolella. Vuonna 2020 vanhuspuolella määräraha varattiin 68:lle omaishoitajalle ja vammaispalveluiden puolella luku oli 70. Vuonna 2019 vammaispalveluissa luku oli 59 kpl.

Omaishoidon tuen jakamiseksi kunnissa päätetään kriteerit, joiden perusteella tukea myönnetään. Nyt Lempäälässä on käynyt niin, että kriteerit täyttäviä hakijoita on enemmän kuin määrärahaa on varattu. Taustalla on osittain kunnan asukasmäärän voimakas kasvu, koska samanaikaisesti kasvaa omaishoidon tuen tarve sekä vanhus- että vammaispalveluissa. Tästä syystä on välttämätöntä arvioida määrärahan riittävyys loppuvuoden 2021 osalta ja nostaa määrärahan taso riittävän korkeaksi, jotta kriteerit täyttäville hakijoille voidaan tehdä myönteiset päätökset.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitamista perheen jäsenen (omainen) tai muun läheisen henkilön avulla. Lisäksi todetaan, että omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä hoitajalle maksettavan hoitopalkkion, omaishoitajan vapaat ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää varaamiensa määrärahojen puitteissa.

On hyvä muistaa, että omaishoidon tuen turvin läheistään hoitava perheenjäsen tai vanhempi tekee yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti merkittävää työtä.  Moni vanhus olisi kunnan järjestämien asumispalveluiden käyttäjä, jos ei voisi asua omassa kodissaan omaishoitajan tukemana ja auttamana. Monelle vammaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää, että hoitoa ja hoivaa antaa oma vanhempi, joka parhaiten tuntee lapsensa tarpeet ja osaa tukea häntä omassa kasvussaan eteenpäin.