Pirkanmaan hyvinvointialueella toimii kymmeniä yksinyrittäjiä, jotka tarjoavat asiakkailleen välttämättömiä ja laadukkaita palveluja. Näitä palveluita Pirkanmaan hyvinvointialue myös hankkii palvelujen tarvitsijoille. Jotkut hyvinvointialueen päättäjät puhuvat vain suurista yrityksistä, joiden voitoista iso osa menee jopa Suomen ulkopuolelle. Välillä vaikuttaa siltä, että päättäjät unohtavat esimerkiksi ne fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit sekä psykologit, jotka turvaavat monen kuntoutujan arjessaan tarvitsemat kuntoutuspalvelut. Osa näistä yrittäjistä tuottaa palveluja palvelusetelijärjestelmällä, jolloin asiakas saa itse valita terapeuttinsa ja palvelun tuottajansa. Usein terapeutit ovat kouluttautuneet juuri tietynlaisten palvelujen tuottamiseen. Näin asiakkaat voivat valita juuri hänen hoitoonsa ja kuntoutukseensa perehtyneen palvelujen tuottajan.
Minullakin on tästä kokemusta, kun aikanaan tuotin fysioterapiapalveluja, joita eri tavoin vammaiset ihmiset käyttivät. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri maksoi joidenkin asiakkaideni palveluja. Joidenkin asiakkaiden palvelujen maksajana oli vakuutusyhtiö, jos asiakas oli vammautunut tapaturmaisesti. Kelakin oli muutamien asiakkaideni kuntoutuspalvelujen maksaja. Yrittäjänä kertyneestä kokemuksesta oli hyötyä jatkaessani opintojani Tampereen ja Kuopion yliopistoissa.
Isompien palvelukokonaisuuksien kohdalta on todettava, että hyvinvointialueen on viisasta omistaa osa asiakaspalveluja tuottavista yhtiöistä kokonaan ja osa osittain. On erittäin tärkeää potilasturvallisuuden ja palveluvarmuuden vuoksi, että Pirkanmaan hyvinvointialue omistaa muiden toimijoiden kanssa yhteisesti FimLabin, joka tuottaa hyvinvointialueelle ihmisten kannalta välttämättömiä laboratoriopalveluja. Sydänsairaala ja Coxa ovat myös yhtiöitä, joiden omistajuus on tärkeää Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Omistajuus yhtiöissä antaa hyvinvointialueen edustajille mahdollisuuden vaikuttaa näiden yhtiöiden toimintatapaan, hintoihin ja palveluihin. Tätä kutsutaan omistajaohjaukseksi. Omassa omistuksessa olevien yhtiöiden lisäksi tarvitaan laadukkaita palveluja tuottavia yksityisiä yrityksiä täydentämään julkisia palveluja.
Toimiva hyvinvointialue tarvitsee sekä omassa hallinnassa olevia hoito-, hoiva- ja pelastuspalveluita että pienyrittäjien tarjoamia palveluja. Mielestäni meidän päättäjien on aina tarkasteltava omistamisen tärkeyttä ja omistamisen tavoitteita sekä palveluiden kilpailutusta niiden hyvinvointialueen asukkaiden näkökulmasta, jotka näitä palveluita tarvitsevat ja käyttävät. Tätäkään keskustelua ei käytäisi, jos Sanna Marinin hallitus ei olisi saanut aikaan päätöstä hyvinvointipalveluiden järjestämisen muutoksesta, jota lähes 20 vuotta jo yritettiin.
Turvataan yhdessä asukkaiden palvelut, joita monet pienet yritykset ja toiminimellä toimivat yrittäjät tuottavat.
Teksti julkaistu 22.3.2023 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa