Julkaistu

Hallitusneuvotteluiden tuloksia odotellessa

Kesäkuun 2. päivänä tiedämme hallituksen muodostaja Petteri Orpon vetämistä neljän puolueen neuvotteluista varmasti enemmän kuin nyt. Hallitusneuvotteluissa on monta tärkeää asiaa, jotka kytkeytyvät monin tavoin hyvinvointialueiden tuleviin vuosiin. Näitä ovat muun muassa hyvinvointialueiden rahoitus, henkilöstömitoitus ja työperäinen maahanmuutto. Säätytalolla on ollut kuultavana edustajia useammalta hyvinvointialueelta.

Helsingin Sanoma uutisoi jo toukokuun alkupuolella, että Säätytalolla käydyissä neuvotteluissa yritetään löytää ainakin miljardin säästöt sote-menoista ja tavoiteaikataulu olisi vuoteen 2027 mennessä eli hallituskauden aikana. Vielä ei ole tietoa, miten niiden halutaan kohdentuvan. Pirkanmaan hyvinvointijohtaja Marina Erhola on ollut yksi kuultavaksi kutsutuista. HS:n mukaan hän on kehottanut tulevaa hallitusta arvioimaan uudelleen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia sekä ”aiemmin päätettyjä mitoituksia”. Lisäksi Erhola on toivonut, että sote-alalle saataisiin nopeasti lisää ulkomaista työvoimaa. Toiveen mitoituksen muuttamisesta on esittänyt useampikin hyvinvointialueen johtaja.

Pirkanmaan hyvinvointialueen työvoimapula johtaa siihen, että kesällä monissa palveluissa on rajattu saatavuus, koska lomasijaisia ei saada riittävästi, kun vakituisiakaan ei ole riittävästi. Välttämättömät palvelut saadaan kuitenkin tuotettua tai järjestettyä.

Henkilöstömitoituksella ei mielestäni kuitenkaan ratkaista työvoimatarvetta, joka on akuutti jo nyt, vaikka mitoituksen kiristys tulee voimaan vasta loppuvuodesta. Meillä on myös palveluasumisen paikkoja, joissa mitoitus oli ennen sote-uudistuksen voimaan tuloa jo lähellä tuota mitoitustavoitetta. Keskusteluun pitäisi nostaa myös ne asiat, joilla vanhusten asumispalveluihin saadaan lisättyä laadukasta sisältöä, jota esimerkiksi liikunta- ja kulttuurikokemukset tuovat. Nämä lisäävät mielen hyvinvointia, jota me kaikki tarvitsemme sairauksistamme ja palvelutarpeistamme huolimatta. Vanhukset kaipaavat arkeensa myös juttukavereita, kuten me kaikki, ja siksi yhteiset ruokailut ovat tärkeitä kohtaamisen kokemuksia. Näistä ei pidä karsia.

Suomessa ja Pirkanmaalla on useilla toimialoilla pulaa työntekijöistä, johon yhtenä ratkaisuna on esitetty ulkomaisen työvoiman maahan muuttoa, koska koulutuspaikkoja lisäämällä pula helpottuu kovin hitaasti ja kilpailu tekijöistä kiristyy koko ajan. Työvoimapulaan on vastattava ja uusia ratkaisuja on etsittävä ja löydettävä. Hyödynnetään myös teknisiä ratkaisuja (digitaalisia palveluja) silloin, kun niistä on oikeasti apua. Huomattava on kuitenkin, että ne eivät sovellu jokaiseen hetkeen eikä jokaiselle ihmiselle.

Toivotan kaikille hallitusneuvotteluihin osallistuville ja niihin vaikuttaville jaksamista, viisautta, harkintakykyä, innovatiivisuutta ja Suomessa asuvien hyvinvoinnin turvaamista.

Kolumni julkaistu 31.5.2023 LVS:ssa

Julkaistu

Asukkaiden palvelut edellä – hallintoakin tarvitaan

Pirkanmaan hyvinvointialue järjestää palveluita asukasmäärälle, joka on vähän yli puoli miljoonaa. Pelastuslaitospalvelut oli jo keskitetty Tampereen kaupungin hallintoon isäntäkuntamallilla. Sote-uudistus koskee kaikkia sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja, jotka ovat vuoden alusta yksissä käsissä. Monet asiat vaativat vielä pohdintaa, kehittämistä ja päätöksiä. Haasteita on nyt ja tulevina vuosina. Siitä pitää huolen esimerkiksi Pirkanmaalla jatkuva väestön kasvu, mielen sairauksien määrän kasvu ja ikääntymisen myötä kasvavat palvelutarpeet. Kun tähän lisätään henkilöstöpula ja huoli rahojen riittävyydestä, niin työtä ratkaisujen löytämisessä riittää.

Hallitusohjelmaneuvottelijoilla ja uudella hallituksella on iso työsarka miettiessään tulevien vuosien resurssipäätöksiä. Tärkeää on turvata hyvinvointialueille riittävät taloudelliset resurssit ja antaa alueille riittävät lainanottovaltuudet, koska esimerkiksi Pirkanmaalla on tarve rakentaa uutta ja peruskorjata vanhaa rakennuskantaa.  Rakennusten uudistaminen mahdollistaa toiminnan tehostamisen, hoitoketjujen kehittämisen ja parantaa työolosuhteita sekä lisää alan houkuttelevuutta. Hallitusohjelmassa tulee kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveys- sekä pelastusalan koulutukseen ja aloituspaikkojen määriin, mutta tämä ei ratkaise akuuttia, käsissä olevaa henkilöstövajautta. Myös työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan. Palveluiden tuottamisen siirtäminen yksityissektorille ei voi olla päätavoite. Hyvinvointivaltiossa on tärkeää, että yksityinen palvelutuotanto täydentää julkisia palveluja.

Kolumnissaan (LV-S 19.4.) Piikki epäilee, että poliittiset päättäjät eivät olisi tiedostaneet eivätkä huomanneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uutisointia venyneistä jonoista. Kyllä on huomattu ja ratkaisuja etsitään yhdessä, mutta sekin on pakko todeta, että tätä ei korjata vain tahtomalla, vaan tekoja tarvitaan. Tarvitaan sekä nopeasti toteutettavia keinoja että pitkäjänteistä toiminnan kehittämistä. Pirkanmaan hyvinvointialue ei suinkaan ole ainoa, jossa jonot ovat pidentyneet erityisesti kiireettömään hoitoon. Syitä tähän on monia ja jonojen kasvuun on vaikuttanut myös koronapandemia, jolloin kiireettömiä hoitoja siirrettiin. Mitä tulee puhelinsoittoihin ja takaisinsoittopalveluun, niin tähän on ratkaisuja tehtykin.

Hyvinvointialue on toiminut neljä kuukautta, joten ei voida olettaa, että kaikki asiat olisi jo saatu ratkaistua. Hallintoa ja sen laajuutta on helppo kritisoida ja kritiikin ohessa olisikin hyvä esittää ratkaisuehdotuksia. Jokaisella työntekijällä on kuitenkin oikeus tietää oma esihenkilönsä ja sen organisaation rakenne, jossa on töissä. Hallinnon rakenteet vaativat kehittämistä ja myös sitä hyvinvointialueella tehdään, mutta ensisijaista on turvata asukkaiden tarvitsemat palvelut. Pirkanmaan hyvinvointialue valmistautuu syksyllä voimaan tulevan lain muutokseen, jotta asiakkaan hoidon tarpeen arviointi toteutuu lain määräyksen mukaisesti.

Julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 26.4.2023

Julkaistu

Pienet yritykset suurella asialla – asiakkaat tärkeintä

Pirkanmaan hyvinvointialueella toimii kymmeniä yksinyrittäjiä, jotka tarjoavat asiakkailleen välttämättömiä ja laadukkaita palveluja. Näitä palveluita Pirkanmaan hyvinvointialue myös hankkii palvelujen tarvitsijoille. Jotkut hyvinvointialueen päättäjät puhuvat vain suurista yrityksistä, joiden voitoista iso osa menee jopa Suomen ulkopuolelle. Välillä vaikuttaa siltä, että päättäjät unohtavat esimerkiksi ne fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit sekä psykologit, jotka turvaavat monen kuntoutujan arjessaan tarvitsemat kuntoutuspalvelut. Osa näistä yrittäjistä tuottaa palveluja palvelusetelijärjestelmällä, jolloin asiakas saa itse valita terapeuttinsa ja palvelun tuottajansa.

Usein terapeutit ovat kouluttautuneet juuri tietynlaisten palvelujen tuottamiseen. Näin asiakkaat voivat valita juuri hänen hoitoonsa ja kuntoutukseensa perehtyneen palvelujen tuottajan. Minullakin on tästä kokemusta, kun aikanaan tuotin fysioterapiapalveluja, joita eri tavoin vammaiset ihmiset käyttivät. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri maksoi joidenkin asiakkaideni palveluja. Joidenkin asiakkaiden palvelujen maksajana oli vakuutusyhtiö, jos asiakas oli vammautunut tapaturmaisesti. Kelakin oli muutamien asiakkaideni kuntoutuspalvelujen maksaja. Yrittäjänä kertyneestä kokemuksesta oli hyötyä jatkaessani opintojani Tampereen ja Kuopion yliopistoissa. Isompien palvelukokonaisuuksien kohdalta on todettava, että hyvinvointialueen on viisasta omistaa osa asiakaspalveluja tuottavista yhtiöistä kokonaan ja osa osittain.

On erittäin tärkeää potilasturvallisuuden ja palveluvarmuuden vuoksi, että Pirkanmaan hyvinvointialue omistaa muiden toimijoiden kanssa yhteisesti FimLabin, joka tuottaa hyvinvointialueelle ihmisten kannalta välttämättömiä laboratoriopalveluja. Sydänsairaala ja Coxa ovat myös yhtiöitä, joiden omistajuus on tärkeää Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Omistajuus yhtiöissä antaa hyvinvointialueen edustajille mahdollisuuden vaikuttaa näiden yhtiöiden toimintatapaan, hintoihin ja palveluihin. Tätä kutsutaan omistajaohjaukseksi. Omassa omistuksessa olevien yhtiöiden lisäksi tarvitaan laadukkaita palveluja tuottavia yksityisiä yrityksiä täydentämään julkisia palveluja.

Toimiva hyvinvointialue tarvitsee sekä omassa hallinnassa olevia hoito-, hoiva- ja pelastuspalveluita että pienyrittäjien tarjoamia palveluja. Mielestäni meidän päättäjien on aina tarkasteltava omistamisen tärkeyttä ja omistamisen tavoitteita sekä palveluiden kilpailutusta niiden hyvinvointialueen asukkaiden näkökulmasta, jotka näitä palveluita tarvitsevat ja käyttävät. Tätäkään keskustelua ei käytäisi, jos Sanna Marinin hallitus ei olisi saanut aikaan päätöstä hyvinvointipalveluiden järjestämisen muutoksesta, jota lähes 20 vuotta jo yritettiin.

Turvataan yhdessä asukkaiden palvelut, joita monet pienet yritykset ja toiminimellä toimivat yrittäjät tuottavat.

Kolumni julkaistu LVS:n sivuilla 22.3.2023

Julkaistu

VPK-toiminta on tarpeellista – jopa välttämätöntä

VPK

Lukuisissa kunnissa Pirkanmaalla on VPK-toimintaa, joka mahdollistaa mielenkiintoisen harrastuksen ja vapaa-ajantoiminnan suurelle joukolle lapsia, nuoria ja aikuisia.  VPK tulee sanoista vapaaehtoinen palokunta ja vapaapalokunta, mutta nykyisin käytetään pääasiassa kirjainyhdistelmää VPK. Lempäälässä näitä on kolme: Lempäälän VPK, Nurmen VPK ja Sääksjärven VPK. Jokaisella on sopimus yhteistyöstä ja hälytyskorvauksista Pirkanmaan hyvinvointialueen Pelastuslaitoksen kanssa. Usein puhutaankin sopimuspalokunnista, joita Pirkanmaalla on 47. Valtakunnallisesti toimintaa johtaa, ohjaa ja valvoo sisäministeriö, joka vastaa myös sopimuspalokuntia koskevan lainsäädännön valmistelusta. Ministeriön tavoitteena on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi.

Lapset ja nuoret saavat usein ensi kosketuksensa VPK-toimintaan kouluilla, erilaisissa tapahtumissa ja messuilla, joilla palokuntien kalustoa on nähtävänä. Kalustoon tutustuminen on houkuttelevaa ja kiinnostavaa. Näissä tapahtumissa voi syntyä innostus hakeutua palokuntaharrastuksen pariin. Jos lapsen omat vanhemmat ovat mukana palokuntatoiminnassa, niin innostus voi siirtyä isältä tai äidiltä. Koska nuorille on tarjolla monia harrastusvaihtoehtoja, niin nuorten kiinnostuksen kasvamiseksi ja säilyttämiseksi tehdään paljon suunnitelmia ja luodaan kiinnostavia harjoittelumahdollisuuksia.  Myös palokunnan tiloilla voi olla ratkaiseva merkitys, mutta yhtä suuri merkitys on hyvillä ohjaajilla ja kiinnostavilla harjoituksilla.

Minulla oli mahdollisuus olla mukana, kun hyvinvointialuevaltuuston sd-ryhmälle esiteltiin Kangasalan VPK:n toimitiloja ja toimintaa 11.2.2023. Vierailulla oli helppo havaita, että sopimuspalokuntina toimivat VPK:t ovat tärkeä osa pirkanmaalaisten palveluverkkoa, kun hätätilanne sattuu.  Hälytystehtävät koordinoidaan hätäkeskuslaitoksen avulla, jotta pelastuslaitokselle ja sopimuspalokunnille ei tule päällekkäisiä tehtäviä. Sopimuskorvauksilla varmistetaan, että sopimuspalokunnilla on toimintamahdollisuudet tuottaa tarvittavia palveluja sijaintikuntiensa alueella.

Hyvinvointialueen näkökulmasta voi todeta, että VPK- ja sopimuspalokuntatoiminta varmistaa, että pelastustoiminnan resurssit ovat riittävät. Yhdessä toimien turvataan asukkaille hyvä palvelutaso, josta ei voida tinkiä. Lapset ja nuoret sanovat helposti, ”tylsää”, jos homma ei houkuttele ja lakkaa kiinnostamasta. Siksi VPK:t toteuttavat erilaisia harjoituksia ja koulutuksia, jotka soveltuvat eri ikäisille. Osalle nuorista palokuntatoiminnan kautta löytyy jopa ammattiin johtava reitti, joten toimintaa kannattaa omalle lapselle tai nuorelle tarjota vaikkapa kokeiltavaksi. Rohkeasti vain tutustumaan taitoja kartuttavaan toimintaan. VPK:sta voi avautua väylä opiskelujen suunnalle tai mahdollisuus pitkäaikaiseen, vapaaehtoisuuteen perustuvaan toimintaan. Lisää tietoa antavat kunnissa toimivat VPK:t.

Tuula Petäkoski-Hult, aluevaltuutettu Pirkanmaan hyvinvointialueella sekä Konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 15.2.2023

Julkaistu

Vainajien säilytystiloja ja palveluita koordinoitava Pirkanmaalla (teksti julkaistu Aamulehden mielipidepalstalla 12.1.2023 otsikolla Vainajapalveluita pitää koordinoida)

Toimittaja Vesa Vanhalakka (Aamulehti 6.1.2023) kirjoitti monia kiinnostavasta asiasta otsikoilla, Vainajien säilytystilat eivät riitä Taysissa ja Hautajaisia järjestetään joskus viikkoja. Artikkelit kertoivat asiasta lähinnä Taysin ja Tampereen näkökulmasta. Asiaa on kuitenkin syytä tarkastella ottaen huomioon koko Pirkanmaan hyvinvointialue. Läheskään kaikki vainajat eivät tarvitse Taysin tornien palveluita ja torneja tarvittaisiin kolmattakin enemmän, jos näin olisi. Nykytilanteessa vainajia saatetaan kuljettaa jopa eri kuntien välillä tilojen puutteen ja heikon koordinaation vuoksi. Tämä ei ole mielestäni edesmenneen kunnioittavaa kohtelua eikä ympäristöystävällistä.

Vainajapalvelujen kokonaisuutta on myös hyvä avata vähän enemmän. Ihmisen kuolemaan liittyvät palvelut ovat paljon muutakin kuin säilytystilat, joita on pirkanmaalaisten terveyskeskussairaaloidenkin yhteydessä. Lisäksi monilla seurakunnilla on omat säilytystilansa. Hautajaisten järjestelyt voivat viedä viikkoja myös siitä syystä, että muistotilaisuuden järjestelyt vaativat läheisiltä monia asioita, kun kuoleman ajankohtaan ei useinkaan voida varautua ennakkoon. Lisäksi läheiset saattavat toivoa tietyn henkilön suorittavan vainajan siunauksen tai esittävän maallisen taipaleen loppumisen muistosanat, mikä myös vaikuttaa muistotilaisuuden ajankohdan valintaan.

Ihmisen kuoleman jälkeen asioita hoidetaan monien lakien perusteella, joita ovat muun muassa Hautaustoimilaki 457/2003, Kirkkolaki 1054/1993, Laki ortodoksisesta kirkosta 985/2006 ja Terveydensuojeluasetus 1280/1994.

Aluehallintoviraston (AVI) vastuulle kuuluu vainajan käsittelyn ja hautaamisen valvonta terveydensuojelun näkökulmasta. THL teki vuosina 2019 ja 2020 kyselyn vainajien käsittelyyn ja säilyttämiseen liittyville toimijoille. Kartoituksessa haluttiin saada selville kehittämistarpeita, jotka liittyvät vainajien käsittelyyn, kylmäsäilytystilojen ylläpitoon, riittävyyteen ja tietojen kirjaamiseen. Selvitys osoitti palvelujen olevan pirstaleiset.

www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140596/URN_ISBN_978-952-343-567-4.pdf

Keskeinen viesti kyselyn pohjalta on, että kaikilla suuralueilla (Hyvinvointialueilla) vainajatoiminta olisi tarpeen nostaa kehittämisen osa-alueeksi ja laatia alueellinen vainajien säilyttämisen ja logistiikan strategia sekä asiaa täydentävät ohjeet ja prosessikuvaukset. Tuloksena oli, että mukaan tulisi ottaa kaikki tahot, jotka prosesseihin osallistuvat, erityisesti terveydenhuolto, vanhuspalvelujen tuottajat, hautaustoimistot, kuljetusyritykset sekä seurakunnat. (Aihealueesta kirjoittamani kolumni, Hyvää palvelua viimeiselle matkalle, julkaistiin Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 10.8.2022.)

Mielestäni vainajatoiminnan ja vainajapalveluiden kehittämisessä on hyvä kerätä myös omaisten mielipiteitä, jotta läheisen kuoleman jälkeiset palvelut nykyistä paremmin vastaisivat heidänkin tarpeisiin.

Tuula Petäkoski-Hult

Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja Lempäälän kunnanvaltuutettu

Julkaistu

Koulutuspaikkojen määrät eivät riitä – sakkaavatko palvelut

Työntekijöiden puute on siirtynyt sellaisenaan vuoden 2023 alussa aloittaneille hyvinvointialueille. Mistä tämä johtuu? Tämän päivän vanhukset ovat syntyneet jo vuosikymmeniä sitten, joten vanhusten määrän arvioinnin ei olisi pitänyt olla vaikeaa. Tilastotietojen perusteella tiedetään aika hyvin, millaisia vanhuudenpäiviä väestössä esiintyy.

Tilastot kertovat, että noin 30 % vanhuksista on myös vammaisia eli tarvitsevat päivittäisessä arjessaan liikkumisen tai aistien apuvälineitä. Samoin tilastot kertovat, kuinka suuri osa vanhoista ja ikääntyneistä tarvitsevat tai ovat käyttäneet erilaisia palveluasumisen muotoja. Näiden tietojen perusteella ei pitäisi olla kovinkaan vaikea arvioida, kuinka paljon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan ikääntyvän väestön palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen.

On selvää, että sairauksien diagnosointi on parantunut ja hoitomuodot ovat kehittyneet, jolloin vakavastakin sairaudesta selvitään entistä paremmin ja eletään pidempään, mikä on ollut terveydenhoitomenetelmien ja sairauksien parantamisen tavoitekin. Tämä ja ikäihmisten määrän kasvu vaikuttavat myös tarpeisiin lisätä hoito- ja hoiva-alan henkilöstöä, jota voidaan lisätä vain lisäämällä koulutuspaikkoja. Määrän lisääminen ei kuitenkaan ole ainoa keino. Pitää osata käyttää olemassa olevia tietoja hyväksi ja ohjata opiskelijoita hakeutumaan myös niille erikoistumisaloille, joilla on tulevina vuosina työntekijäpulaa. Kun työntekijäpuute on käsissä, kuten nyt, niin koulutusmäärien lisäys ei puutetta hetkessä korjaa. On löydettävä muita keinoja. Digitaalisia eli sähköisiä palveluja, on pidetty yhtenä keinona, kuten työntekijöiden palkkaamista ulkomailta. Meidän on kuitenkin muistettava, että sähköisiä palveluja eivät kaikki pysty käyttämään eivät edes kaikki nuoret palvelujen tarvitsijat.

Koulutuksen ennakoinnista ja aloituspaikkojen riittävyydestä on puhuttu vuosikymmenten ajan ja ajateltu, että ennakointityöllä vaikutetaan opiskelijoiden hakeutumiseen aloille, joilla on työntekijätarvetta. Jostain syystä ennakointi ei ole kuitenkaan onnistunut ja ohjausvaikutus on ollut heikkoa. Osa ammatin tai korkeakoulututkinnon saavuttaneista ei työllisty ja koulutussuunnan valintakin on epäonnistunut ja osalle olisi nyt tarjolla montakin työpaikkaa. Nyt viimeistään on opittava käyttämään olemassa olevia tietoja, jotta työntekijä- ja osaamisvaje voidaan selättää lähivuosina. Jokaiselle nuorelle on löydettävä opinpolku, joka johtaa työelämään, jonka nuori kokee mielekkääksi ja antaa mahdollisuuksia kehittyä omassa työssään myös sosiaali-, terveys- ja pelastusaloilla.

Hyvällä yhteistyöllä koulutusjärjestelmän toimijoiden ja hyvinvointialueiden välillä voimme turvata ja kehittää ihmisten tarvitsemia palveluja siten, että palvelut eivät sakkaa. Yhdessä toimien saamme aikaan vaikuttavia tuloksia.

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)

Pirkanmaan aluevaltuutettu ja hyvinvointialueen konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 11.1.2023

Julkaistu

Viittä vaille valmista

Tätä kirjoitettaessa 79 aluevaltuutettua valmistautuu kukin tahoillaan maanantaina 5.12.2022 pidettävään ensimmäiseen Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuuston talousarviokokoukseen. Kokouksessa päätetään ensimmäisen kerran koko Pirkanmaata koskevasta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden talousarviosta ja -suunnitelmasta, hyväksytään hyvinvointialueen ensimmäinen strategia ja investointisuunnitelma.

Odotan kokousta lievästi innostuneena ja samalla toivon, että suuria pettymyksiä ei tulla kokemaan, vaan asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet ajallaan eikä kenenkään avun tarve jää vaille vastausta ja hyvää palvelua. Odotan, että myös henkilöstö ottaa muutoksen omakseen ja saa palkkansa täysimääräisenä ja ajallaan. Näitä näkemyksiä ja toiveita olemme yhdessä painottaneet jo aikaisemmissakin aluevaltuuston kokouksissa.

Tunnen kuitenkin lievää epävarmuutta toimintojen ja etenkin niiden sisältöjen toteutumisen suhteen. Epävarmuutta nostaa esiin se tosiasia, että vuoden 2023 budjetti osoittaa jo alussa 63 miljoonan euron alijäämää. Vuotta 2023 on suunniteltu isomman epävarmuuden tilassa kuin vuoden 2024 lopullista talousarviota tullaan laatimaan ja siksi tulevan vuoden talousarviota täytyy ajatella ja käsitellä muutosvuoden, eräänlaisen välivaiheen budjettina. Osa meistä kokee hankalana sen, että joudumme osittain hyväksymään talousarvioesityksen sammutetuin lyhdyin, kun esityksestä ei käy tarkemmin ilmi, mitä kukin palvelu yksityiskohtaisemmin sisältää. Tähän tulemme vuoden 2023 aikana kiinnittämään huomiota ja pyytämään tarkennuksia.

Vuoden 2023 aikana meille kaikille selviää, mitä on korjattava, mitä vaaditaan ja tarvitaan enemmän ja millaista palautetta asukkaat, palvelujen tarvitsijat ja heidän läheisensä sekä hyvinvointialueen henkilöstö tulee päättäjille ja virkajohdolle sekä esihenkilöille antamaan.

Tärkeää on, että me olemme avoimia palautteelle ja valmiita korjaamaan valuviat, joita varmasti näin suuressa muutoksessa löytyy.  Haluan painottaa myös sitä, että nyt on oikea aika, jolloin sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluiden on kuljettava käsi kädessä yhtenä kokonaisuutena ihmisiä varten.

Hyvää alkanutta joulun aikaa kaikille lukijoille ja asukkaille koko Pirkanmaalla.

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)

Julkaistu 7.12.2022 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa

Pirkanmaan hyvinvointialue rakentumassa valmiiksi.
Hyvää alkanutta joulun aikaa kaikille lukijoille ja asukkaille koko Pirkanmaalla.

Julkaistu

Mitä se puhuu – ihan vieraita sanoja

Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustossa sekä kuntien valtuustojen kokouksissa käytetään usein sanoja, jotka eivät ole tuttuja monillekaan uusille valtuuston jäsenille, saati ihmisille, jotka ensimmäistä kertaa hakeutuvat uusiin sote-palveluihin. Usein tuntemattomia ovat esimerkiksi sellaisten sanojen sisällöt kuin hoito, hoiva ja määrärahasidonnainen.

Sanojen merkitys ja niiden tarkoitus avautuvat kyllä vähitellen, kun niiden kanssa joutuu tekemisiin. MUTTA tarvitseeko meidän kaikkien tuntea ja tietää, mitä ne tarkoittavat. Usein hoito- ja hoivahenkilöstöstä puhutaan sanalla hoitohenkilöstö, vaikka hoidolla ja hoivalla on erilaiset sisällöt ja erilaisuutta on myös koulutuksessa.

Hoidon ja hoivan eroa voidaan kuvata tarkemmin vaikkapa sanojen hoitotahto ja hoivatahto avulla. Hoitotahto tehdään ensisijaisesti sairaanhoitoon ja terveydentilaasi koskevia päätöksiä ja palveluja varten. Hoivatahdolla ihmiset kertovat, miten toivovat arkensa sujuvan, kun tarvitsevat muiden apua eikä päätettävänä ole sairaanhoitoon liittyviä asioita. Hoivatahdolla voin ilmaista vaikkapa sen, millaista musiikkia haluan kuunnella tai millaisia elokuvia katsella tai millaista ruokaa tahdon nauttia. Sekä hoidossa että hoivassa meille kaikille on tärkeätä laatu ja tasa-arvoinen kohtelu terveydentilasta ja voimavaroista huolimatta.

Määrärahasidonnaisuuteen törmäsin ensimmäisiä kertoja vuosia sitten, kun kirjoitin fysioterapiaa ja liikkumisen apuvälineitä tarvitsevalle asiakkaalleni lausunnon uuden pyörätuolin saamiseksi. Lausunto meni mallisuosituksineen henkilölle, joka silloisessa Lempäälän-Vesilahden terveyskeskuksessa vastasi apuvälineiden hankinnasta ja apuvälineisiin varatuista rahoista eli talousarvion apuvälinemäärärahoista. Vastaus asiakkaalle oli kielteinen ja perusteluna oli, että määrärahat ovat loppuneet ja tarjolla olisi erilainen pyörätuoli, joka on halvempi.

Apuvälinehankinnat eivät kuitenkaan olleet määrärahan riittävyyteen sidottuja, vaan apuväline oli lain mukaan kustannettava, vaikka rahamäärä olisi ylittynyt. Vastauksesta kävi myös ilmi, että asian käsittelijä ei ollut ymmärtänyt, miksi juuri tietyn mallinen pyörätuoli oli tarpeen. Asiakas tarvitsi vammansa laadun vuoksi liikkumisvälineen, jossa on isot pyörät edessä ja pienet takana eikä päinvastoin. Päätöksestä valitettiin ja asiakas sai tarvitsemansa apuvälineen.

Me hyvinvointialueen päättäjät puhumme usein kieltä, joka on tuttua sosiaali-, terveys- ja pelastusalan ammattilaisille ja meille itselle, mutta ei esimerkiksi lapsille, nuorille tai vanhuksille. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota oman puheensa sanoihin ja käsitteisiin. Tarkoitus on kuitenkin yleisissä tilaisuuksissa ja tilanteissa keskustella siten, että ihmiset ymmärtävät, mistä puhutaan ja mitä tarkoitetaan. Me politiikan konkarit voimme keskenämmekin puhua niin, että emme ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa ja tämä voi johtaa väärinkäsityksiin. Siksi onkin hyvä kysyä, että mitä tarkoitat? En ymmärtänyt.

Tärkeintä hyvinvointialueen toiminnassa ei ole päättäjän käyttämät sanat, joilla kuvailemme eri palveluita, joita alueen asukkaat arjessaan tarvitsevat. Tärkeintä on se, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut nopeasti ja turvallisesti riippumatta iästä, asuinpaikasta, koulutuksesta tai taloudellisesta asemasta. Palvelujen piiriin on tarvittaessa päästävä myös muulla tavalla kuin etsimällä itse tietoa nettisivustoilta.

Nopea apu ja neuvonta ovat Pirkanmaallakin tärkeitä tuhansille ihmisille, joilla ei ole digitaalisia taitoja tai tietokonetta kotonaan. Muistisairailla ja esimerkiksi kehitysvammaisilla ihmisillä on silti monia arkielämän taitoja, vaikka he eivät olisikaan taitavia nettipalveluiden käyttäjiä. Heidän toiminta- ja oppimiskykyään ja taitoja hallita omaa elämäänsä tulee tukea eikä väheksyä ja tukahduttaa.

Puhumalla ja keskustelemalla ymmärrämme toisiamme.

Julkaistu 2.11.2022 Lempäälän-Vesilahden Sanomissa

Tuula Petäkoski-Hult, Aluevaltuutettu, konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Julkaistu

Kävellen kuntoa – kuntosalilla tavataan

Julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 21.9.2022

Olin lapsena useana kesänä Lempäälän kunnan järjestämällä leirillä Puntalassa. Siellä tuli tutuksi monet laulut, joista yksi kertoi kävelemisestä kunnon kohottajana. Sanat kuuluivat seuraavasti:  ”Apostoliajoista, jos laulun alkaisin, niin ne herrat matkaa teki aina jalkaisin. Mutta eipä heillä ollut huolen häivääkään eikä sairasta päivääkään. Kas, kunto nousee kävelyllä, se tie on terveyteen kyllä. Jos tahdot pitää kuntos yllä, niin luota siis jalkoihis vain!”

Kävelyn rinnalle ja jopa sen ohi on kirinyt kuntosaleilla tai erilaisilla liikunta- ja harrastesaleilla käyminen. Nämä liikuntamuodot soveltuvat kaikenikäisille ja myös apuvälineiden avulla liikkuville. Nykyisin on monenlaisia vaihtoehtoja toimia terveytensä hyväksi ja ehkäistä sairauksia. On tärkeää, että kunnat tarjoavat ja järjestävät erilaisia mahdollisuuksia asukkailleen terveydestä huolehtimisen tueksi.

Useissa Pirkanmaan kunnissa on tarjolla vaihtoehtoja myös ikäihmisille, mutta sote- uudistuksen myötä on syntynyt huoli toiminnan jatkuvuudesta, kun osa kuntosaleista on kiinteistöissä, jotka vuokrataan hyvinvointialueen käyttöön.

Maikki Hämäläinen-Ylikahri toi asian esille kirjoituksessaan (Lempäälän-Vesilahden Sanomat 14.9.) Himminnaapurissa ja Toimelatalossa toteutuneet kuntosalitoiminnat. Molemmat kiinteistöt ovat Lempäälän kuntakonserniin kuuluvan Vuokrakodit Oy:n omistamia ja Pirkanmaan hyvinvointialue on vuokraamassa kiinteistöt siihen käyttöön missä ne nytkin ovat lukuun ottamatta ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään liikuntaan liittyviä tiloja. Kunnille jää edelleen 1.1.2023 alkaen vastuu edellä mainitusta asiasta.

Aluevaltuutetun näkökulmasta ajateltuna nämä ovat juuri niitä asioita, joissa eri toimijoiden (kuntien ja hyvinvointialueiden sekä osittain yritysten ja yhdistysten) tulee kokoontua saman pöydän ääreen miettimään erilaisia toteutusmalleja, joita kunnissa voidaan toteuttaa.

Alussa todetun laulun sanat kuuluvat viimeisessä säkeistössä näin: ”Mukavuuden halua kun poistaa aivoistaan, pääsee ilman vaiheita myös muista vaivoistaan. Ylös, ulos, lenkille on kutsu ponnekas, ja sen seuraaja on onnekas. Taas kunto nousee kävelyllä, se tie on terveyteen kyllä.” Jne.

Pidetään yhdessä huolta siitä, että asukkailla on mahdollisuuksia toimia terveytensä hyväksi. Hyvät kävelymahdollisuudet kevyen liikenteen väylillä, metsäreiteillä, poluilla ja kuntosaleilla ovat välttämättömiä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.


Tuula Petäkoski-Hult (sd.)
Aluevaltuutettu, konserni- ja toimitilajaoston jäsen,
Lempäälän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Julkaistu

Hyvinvointialueet on perustettu asukkaita varten

Tämänkertainen otsikko on itsestään selvä, voi joku sanoa, mutta onko se kuitenkaan niin selvä meille jokaiselle.

Kun seuraa valtakunnallista ja alueellista keskustelua hyvinvointialueiden tehtävistä ja palveluprosessien kehittämisestä, niin perustamisen ydin, asukas/palveluja tarvitseva ihminen, tuntuu useinkin unohtuvan. Siksi meitä täytyy välillä muistuttaa niistä tavoitteista, joilla lainsäätäjät Suomen lähivuosikymmenten suurinta, hallinnollista muutosta perustelivat. Kyseessä ei ollut vain hallinnon keskittäminen isommille hartioille, vaan palveluiden saatavuuden ja laadun kehittäminen yhdenvertaisemmiksi kuin ne tähän asti ovat olleet. Lisäksi haluttiin hidastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kustannusten kasvua.

Hallinto ei ole palvelujen tarvitsijalle tärkein asia. Ei myöskään tieto siitä, millainen on palveluprosessi ja mitä sillä tarkoitetaan. Poliitikot, päättäjät ja hallintobyrokraatit siinä keskustelevat, kun sanoina vilahtaa hallintomalli, erityisvastuualue ja palveluprosessi sekä hankintalaki kilpailutuksineen ja laatukriteereineen.

Tärkeintä on, että asukas ja asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan oman terveytensä ja oman arkielämänsä tueksi ja avuksi. Tämä palvelu voi olla sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalvelua ja jokaisen tulee voida luottaa siihen, että saa laadukasta palvelua riippumatta siitä, missä osassa Pirkanmaata asuu ja miltä rahapussin sisällä näyttää.

On selvää, että Pirkanmaan hyvinvointialueen 19 000 työntekijän lisäksi palveluiden tuottajiksi tarvitaan kymmenien, jopa satojen yritysten sekä yksinyrittäjien rypäs tarjoamaan niitä palveluja, joita Pirkanmaan asukkaat tarvitsevat. Näiden sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten ja yhteisöjen (yhdistykset ja säätiöt) kanssa solmitaan erilaisia sopimuksia, joiden perusteella niiltä ostetaan asukkaiden tarvitsemia palveluita. Osa palveluista tuotetaan myös palveluseteliä hyödyntäen. Jo nyt on suunniteltu, miten nykyiset sopimukset siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. Siirtojen tulee toteutua siten, että palvelukatkoksia ei synny. Palveluja tarvitsevien ihmisten tulee voida luottaa siihen, että turvaverkko ja palvelut toimivat eikä kukaan apua tarvitseva putoa tyhjän päälle.

Kun hyvinvointialueen suunnittelua käynnistettiin, niin yksi tärkeä ajatus oli, että hyvinvointialueen rakentamisessa kerätään talteen kuntien kehittämät hyvät käytännöt. Kunnat ovat keskenään erilaisia, joten niiden hyvät käytännötkin eroavat toisistaan. Sellaista onkin jo kuulunut, että kyllähän te siellä Lempäälässä olette voineet tehdä niin, mutta meillä niin ei ole voitu toimia tai ei ainakaan ole toimittu.

Herääkin kysymys, että minkä kunnan hyväksi koettu käytäntö otetaan hyvinvointialueen omaksi ja minkä kunnan jätetään pois? Hylkäys voidaan tehdä vaikka sanomalla, että tämä on ylipalvelua eikä siihen ole varaa. Tällaisten valintojen tekemisen tulee perustua kunnolliseen keskusteluun ennen lopullista päätöksentekoa. Aluevaltuuston jäsenillä on tässä tärkeä tehtävä ja on muistettava, että teemme päätöksiä asukkaita varten.

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)

aluevaltuutettu ja konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Lempäälän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Teksti julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 10.8.2022