Hyvinvointialueet on perustettu asukkaita varten

Tämänkertainen otsikko on itsestään selvä, voi joku sanoa, mutta onko se kuitenkaan niin selvä meille jokaiselle.

Kun seuraa valtakunnallista ja alueellista keskustelua hyvinvointialueiden tehtävistä ja palveluprosessien kehittämisestä, niin perustamisen ydin, asukas/palveluja tarvitseva ihminen, tuntuu useinkin unohtuvan. Siksi meitä täytyy välillä muistuttaa niistä tavoitteista, joilla lainsäätäjät Suomen lähivuosikymmenten suurinta, hallinnollista muutosta perustelivat. Kyseessä ei ollut vain hallinnon keskittäminen isommille hartioille, vaan palveluiden saatavuuden ja laadun kehittäminen yhdenvertaisemmiksi kuin ne tähän asti ovat olleet. Lisäksi haluttiin hidastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kustannusten kasvua.

Hallinto ei ole palvelujen tarvitsijalle tärkein asia. Ei myöskään tieto siitä, millainen on palveluprosessi ja mitä sillä tarkoitetaan. Poliitikot, päättäjät ja hallintobyrokraatit siinä keskustelevat, kun sanoina vilahtaa hallintomalli, erityisvastuualue ja palveluprosessi sekä hankintalaki kilpailutuksineen ja laatukriteereineen.

Tärkeintä on, että asukas ja asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan oman terveytensä ja oman arkielämänsä tueksi ja avuksi. Tämä palvelu voi olla sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalvelua ja jokaisen tulee voida luottaa siihen, että saa laadukasta palvelua riippumatta siitä, missä osassa Pirkanmaata asuu ja miltä rahapussin sisällä näyttää.

On selvää, että Pirkanmaan hyvinvointialueen 19 000 työntekijän lisäksi palveluiden tuottajiksi tarvitaan kymmenien, jopa satojen yritysten sekä yksinyrittäjien rypäs tarjoamaan niitä palveluja, joita Pirkanmaan asukkaat tarvitsevat. Näiden sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavien yritysten ja yhteisöjen (yhdistykset ja säätiöt) kanssa solmitaan erilaisia sopimuksia, joiden perusteella niiltä ostetaan asukkaiden tarvitsemia palveluita. Osa palveluista tuotetaan myös palveluseteliä hyödyntäen. Jo nyt on suunniteltu, miten nykyiset sopimukset siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle. Siirtojen tulee toteutua siten, että palvelukatkoksia ei synny. Palveluja tarvitsevien ihmisten tulee voida luottaa siihen, että turvaverkko ja palvelut toimivat eikä kukaan apua tarvitseva putoa tyhjän päälle.

Kun hyvinvointialueen suunnittelua käynnistettiin, niin yksi tärkeä ajatus oli, että hyvinvointialueen rakentamisessa kerätään talteen kuntien kehittämät hyvät käytännöt. Kunnat ovat keskenään erilaisia, joten niiden hyvät käytännötkin eroavat toisistaan. Sellaista onkin jo kuulunut, että kyllähän te siellä Lempäälässä olette voineet tehdä niin, mutta meillä niin ei ole voitu toimia tai ei ainakaan ole toimittu.

Herääkin kysymys, että minkä kunnan hyväksi koettu käytäntö otetaan hyvinvointialueen omaksi ja minkä kunnan jätetään pois? Hylkäys voidaan tehdä vaikka sanomalla, että tämä on ylipalvelua eikä siihen ole varaa. Tällaisten valintojen tekemisen tulee perustua kunnolliseen keskusteluun ennen lopullista päätöksentekoa. Aluevaltuuston jäsenillä on tässä tärkeä tehtävä ja on muistettava, että teemme päätöksiä asukkaita varten.

Tuula Petäkoski-Hult (sd.)

aluevaltuutettu ja konserni- ja toimitilajaoston jäsen

Lempäälän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

Teksti julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 10.8.2022

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *